Kuumilla porteilla - Teräsbetoni

Me harvat kunnian miehet

Seisomme valtaajaa vasten

On verellä piiretty rajamme tähän

Se pitää kuin ottemme rautainen

Siis heittäytyy tielleni mies

Joka kuullut on marssini äänet

Johtavat veriset jäljet luokseni

Roihuavat kylät jätän taakseni

Ei välttyä voi mies kohtaloltaan

Mutta seurassa hyvässä kuolla saan

Nyt aikani on olla peloton

Voin vain tarttua miekkaan

Ja uskoa joukomme voimaan

Viimeistelen tien hurmeisen

Ha!

Et pysäyttää voi jumalaa

Käyt seipäällä sutta kaatamaan

Joukkoni marssii selkäsi taa

Sinut ja miehesi tuhotaan

Nyt näen se, loiston sankarhenkien

Seison joukassa perääntymättä taistelleiden

Voin vain tarttua miekkaan

Ja uskoa joukomme voimaan

Hyvästelen tien hurmeisen

Kuole tasitellen

Kuole lailla sankarten

Lailla suurmiesten

Nosotros pocos hombres de honor

Estamos en contra del conquistador

Hay un linaje en esto

Se sostiene como si tomáramos hierro.

Así que un hombre se lanza en mi camino

Quien haya oído los sonidos de mi marcha

Las marcas sangrientas me llevan

Dejo los pueblos imponentes detrás de mí

No hay escapatoria de un hombre del destino.

Pero en buena compañía me muero

Ahora es mi momento de no tener miedo

solo puedo agarrar la espada

Y creer en el poder de nuestras fuerzas

Termino el camino con encanto

¡Decir ah!

No puedes dejar de ser dios

Úsalo para derribar al lobo.

Mis tropas marchan sobre tu espalda

Tú y tu esposo serán destruidos.

Ahora lo veo, el esplendor de los espíritus heroicos

Estoy entre los luchadores implacables

solo puedo agarrar la espada

Y creer en el poder de nuestras fuerzas

Me despido del encanto del camino

Muere constantemente

Morir como héroes

como los grandes hombres